Matkalla plusenergiataloon-niin paljon huipputekniikkaa on mahdollista jo tänään

Pääset lähemmäksi energia-plus-taloa!

Matalaenergiatalot, passiivitalot, nollaenergiatalot-talonrakennuksen kestävyys on ollut tärkeä Saksassa jo vuosia. Kiinteistön rakentamisessa sovelletaan energiansäästöasetusta (EnEV), joka otettiin käyttöön vuonna 2002 ja jota muutettiin vuonna 2014. Lisäksi vuonna 2009 hyväksyttiin uusiutuvan energian lämpölaki (EEWärmeG).

Asetuksen mukaan esimerkiksi tietty määrä kestäviä raaka -aineita on käytettävä uusissa rakennuksissa. Lisäksi ulkopuolelle menetetty lämpö eli siirtolämpöhäviö ei saa ylittää tiettyä arvoa. Ulkoseinät, kattoalueet ja kellarin katto on eristettävä asianmukaisesti. KfW Efficiency House 100 on vertailumalli näihin vaatimuksiin. Tällä vertailumallilla on nyt useita muita tasoja, kuten hyötysuhde 70 tai 50. Luvut edustavat kulutetun energian prosenttiosuutta verrattuna tehokkuusrakennukseen 100.

Säästä energiaa esivalmistetulla tai kiinteällä talolla

Talon rakentamisessa ensimmäinen kysymys rakentajille on, onko sen oltava elementtitalo vai kiinteä talo. Eroja ei ole havaittavissa vain rakenteessa, joka vuonna Tämä postaus on eriytetty tarkemmin, mutta sillä on myös pysyvä vaikutus kiinteistön tulevaisuuteen ja pitkän aikavälin markkina-arvoon. Vaikka kiinteät talot jättävät paljon tilaa yksilölliselle suunnittelulle, esivalmistetut talot ovat täällä rajoitetumpia. Vastineeksi rakennusvaihe on yleensä nopeampi. Joka tapauksessa energiatehokas rakentaminen on mahdollista molemmissa muodoissa, koska tärkeitä tekijöitä, kuten kolminkertaiset ikkunat tai lämpöä eristävät ovet, voidaan tietysti käyttää molemmissa versioissa, ja lopulta myös talon muoto vaikuttaa.

Vähäenergiataloista on nyt tullut uusien rakennusten standardi. Tietty määrä energiaa kuluu edelleen täällä ilman korvausta. Passiivitalo menee askeleen pidemmälle ja säästää kovaa tämä puoli Loppujen lopuksi noin 70-80 prosenttia lämmitysenergiasta tarvitaan verrattuna perinteiseen vähäenergiseen taloon. Keskimääräinen lämmitystarve vuodessa on alle 15 kWh asuintilan neliömetriä kohti. Tämän saavuttamiseksi passiivitalo huolehtii ensisijaisesti tehokkaasta lämmöneristyksestä, jonka lämmönsiirtokerroin on alle 0,15 W. Lämpö itse syntyy valon tullessa eteläpuolella olevan suuren ikkunan etuosan läpi ja maanlämmönvaihtimen kautta.

Käyttövesi lämmitetään aurinkoenergialla

Giancarlo Zeman suunnittelema WaterNest 100 on upea esimerkki tällaisesta passiivitalosta, joka tarjoaa paitsi energiatehokkuutta myös epätavallista muotoilua. Tämä ei ole vain erittäin energiatehokas sen käyttöiän aikana, vaan se voidaan myös kierrättää 98 prosenttia.

Nollaenergiasta plusenergiaan

Nollaenergiatalo ajattelee energiatehokkuuden perusideaa hieman pidemmälle, ja sille on ominaista se, että talo itse tuottaa yhtä paljon energiaa kuin sen asukkaat kuluttavat vuoden aikana. Passiivitalo ja nollaenergiatalo mainitaan usein yhdessä, mutta erot ovat suhteellisen selviä Energie-wissen.info osoittaa. Vaikka passiivitalo perustuu passiivisen energian tuotantoon ja tämän energian käyttämiseen mahdollisimman kannattavasti, nollaenergian talon pitäisi olla ainakin energianneutraali. Niin kunnianhimoiselta kuin idea kuulostaa, toteutus ei ole enää kaukana, vaikka tähän asti tarvitaan vielä paljon teknistä työtä.

EU: n energiankulutusmerkintä

Ensinnäkin, kuten passiivitalossa, painopiste on tehokkaan eristyksen ja hienostuneen ilmanvaihtojärjestelmän yhdistelmässä. Lämmitystä ei pitäisi enää tarvita täällä; talvella tarvittaessa lämmitetään aurinkovetyjärjestelmällä. Lämmönvaihtimen avulla poistoilmasta saadaan lämpöä, jolla lämmitetään ilmanvaihtojärjestelmän läpi virtaava ilma. Käyttökelpoista vettä lämmitetään aurinkokeräimillä, ja johtopäätös on oma sähköntuotanto aurinkosähköllä tai tuulivoimalla. Nollaenergian talon vesitarve katetaan myös mahdollisuuksien mukaan käsittelemällä sadevettä. Siksi kaikki energia lämmityksestä sähköön, veteen ja jäähdytykseen on hankittava talon kautta ilman, että tarvitaan ulkoista energiaa. Nollaenergian talon tapauksessa tämä laskelma tehdään kuitenkin vain teoreettisesti. Lopulta ratkaisee, pystyykö tuotettu energia korvaamaan kulutetun energian. Siinä ei oteta huomioon, käyttävätkö asukkaat vain oman talon tuottamaa energiaa vai eivät.

Toteutettavuus on siis jo mahdollista, mutta tarvittavat tekniikat ja materiaalit ovat edelleen suhteellisen kalliita. Nollaenergiatalo voi tällä hetkellä olla vain kunnianhimoinen projekti tulevaisuutta ajatellen, mutta se ei ole vielä taloudellinen. Verrattuna klassiseen vähäenergiseen taloon ja myös passiivitaloon rakentaminen on suhteellisen kallista. Karkean arvion mukaan keskimääräinen neliöhinta on 1800-2200 euroa. Kun otetaan huomioon lämmöneristyksen, uusiutuvien energialähteiden, lämmitystekniikan ja jatkuvasti kasvava tarve käyttää kustannuksia jatkuvasti, tämän pitäisi muuttua tulevaisuudessa. Valtio tukee jo nollaenergian talon rahoitusta esimerkiksi KfW: n voimakkaasti alennetuilla lainoilla tai rahoitusmahdollisuuksilla sopivista pankeista.

Uusiutuvista energioista on jo tullut pakollinen

Euroopan parlamentti antoi jo vuonna 2010 uudet EU -direktiivit rakennusten yleisestä energiatehokkuudesta vähentääkseen jäsenvaltioiden yleistä energiankulutusta ja lisäksi riippumattomuutta fossiilisista polttoaineista ja tuonnista. Vuodesta 2021 lähtien kaikkien uusien rakennusten tulisi olla nollaenergiataloja, julkisen sektorin rakennusten osalta vuosi 2019 olisi asetettava tässä on luettava. On kuitenkin edelleen kyseenalaista, voidaanko tämä todella toteuttaa määrätyn ajan kuluessa.

Aseta korkeat energiatehokkuusstandardit

Jo nyt on kuitenkin järkevää, että yksityishenkilöt suuntautuvat nollanergian standardiin, koska nykyiset markkinat osoittavat, että energiatehokkaat kiinteistöt saavuttavat korkeamman hinnan. Erityisesti olemassa olevien kiinteistöjen tapauksessa ostajat kiinnittävät huomiota talon laatuun, koska kallis korjaus sisältyy hintaan ja vaikuttaa hintaan. Lisäksi mahdollisuus mahdollisimman pieneen energiankulutukseen on tietysti erittäin houkutteleva tulevaisuudelle, koska fossiilisten polttoaineiden hinnat nousevat väistämättä edelleen mitä enemmän lähteitä käytetään.

Mene tämä reitti puhtaalla omantunnolla!

Huolimatta kaikesta itsenäisyydestä, jonka nollaenergian talo tuo mukanaan, se ei silti ole omavarainen. Täysi itsenäisyys voitaisiin kuitenkin saavuttaa plusenergiatalolla. Vaatimukset tällaiselle rakenteelle ovat tietysti paljon korkeammat kuin nollaenergiatalolle. Rakenteellisten vaatimusten lisäksi esimerkiksi talon sijainti on tässä ratkaisevassa asemassa. Optimaalisen energiantuotannon saavuttamiseksi aurinkosähkö- tai aurinkojärjestelmät on voitava sijoittaa ilman varjoa. Tätä ei voida aina toteuttaa takautuvasti, etenkin olemassa olevien kiinteistöjen tapauksessa, jotta sekä plusenergia- että nollaenergiatalo voidaan parhaiten rakentaa uudesta rakennuksesta. Plusenergiatalo ottaa energiansa kokonaan uusiutuvista energialähteistä eikä ainoastaan toimita itseään, vaan myös siirtää ylimääräisen sähköverkkoon. Näkyvä esimerkki on Freiburgin heliotrooppi.

Talo pyörii hitaasti päivän aikana, jotta se voi aina suunnata optimaalisesti aurinkoa kohti. Se tuottaa tarvittavan energian itse katolla olevan aurinkokunnan avulla. Jopa jätteen kompostointi tapahtuu täällä itse. Suurten ikkunoiden ja tilavien huoneiden ansiosta huoneet lämmitetään auringon säteilyllä.

Tällaisissa hankkeissa keskitytään paitsi yksittäiseen taloon ja sen kulutukseen, vaan ennen kaikkea mahdollisuuteen valtakunnalliseen toteutukseen. Plusenergia-asutukset lupaavat pitkällä aikavälillä paitsi kokonaisten alueiden energian riippumattomuuden, myös energian lisäämisen.

Kuvalähteet: